Hoitotyön tutkimussäätiö

Hankkeet

Hoitotyön tutkimussäätiön tutkimus- ja kehittämishankkeet liittyvät pääasiassa näyttöön perustuvien kansallisten hoitosuositusten laadintaan, niiden käyttöönottoa tukevaan toimintaan sekä näyttöön perustuvan toiminnan arviointiin. Hoitotyön tutkimussäätiö osallistuu myös aktiivisesti yhteistyökumppaneidensa hankkeisiin.

Toimivat palkeet - ikääntyvän hengityssairaan arki 2014-2017

Filhan koordinoiman hankkeen tavoitteena on iäkkään hengityssairaan omahoidon onnistuminen pitkäaikaisen sairauden vaikeuttaessa elämää. Hankkeen yhteistyötahoina ovat Allergia- ja astmaliitto, Apteekkariliitto, Hengitysliitto ja Hoitotyön tutkimussäätiö. Hanketta rahoittaa Stea (entinen Raha-automaattiyhdistys). Yhteistyössä iäkkään hengityssairaan kanssa kehitetään ja muotoillaan sosiaali- ja terveyspalvelut ja palvelukokemukset heidän tarpeitaan vastaaviksi. Hankkeen tueksi Hoitotyön tutkimussäätiö käynnisti omalla rahoituksella hoitosuosituksen laatimisen keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisällöstä.

Painehaavojen ehkäiseminen iäkkäillä pitkäaikaispotilailla 2015-2018
Tutkimuksen vastuullisena johtajana on professori Elina Haavisto, TY, hoitotieteen laitos; Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Kolmivaiheisen osatutkimuksen tarkoituksena on selvittää painehaavojen ehkäisemisen ja hoidon käytännöt sekä kehittää näyttöön perustuva yhtenäinen painehaavojen ehkäisemisen interventio iäkkäiden pitkäaikaispotilaiden hoitoon sekä arvioida kehitetyn intervention vaikuttavuutta. Lisäksi tarkoituksena on kuvata näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen mallin (YHKÄ- malli) eri vaiheiden toteutuminen.

Hotus on kumppanina mukana kolmannessa osatutkimuksessa, ja osatutkimuksessa II yhtenä asiantuntijana on käytetty Hotuksen tutkijana toiminutta TtT Teija Korhosta.

Osatutkimus II ”Painehaavojen ehkäiseminen iäkkäillä pitkäaikaispotilailla - intervention kehittäminen ja vaikuttavuuden arvioiminen” tarkoituksena on kehittää ja ottaa käyttöön suosituksiin perustuva painehaavojen ehkäisemisen interventio sekä arvioida sen vaikuttavuutta. Hotuksen tutkija toimi yhtenä asiantuntijana kehitettäessä yhtenäistä käytäntöä eli toimintamallia näyttöön perustuvasta painehaavojen ehkäisemisestä interventioyksikössä, joka on iäkkäiden asukkaiden tehostetun palveluasumisen yksikkö. Intervention kehittäminen ja toteuttaminen ovat edenneet neljässä vaiheessa (YHKÄ-malli) yhdessä tutkijoiden ja henkilöstön kanssa: 1) nykykäytännön arviointi, 2) uuden käytännön suunnittelu, 3) uuden käytännön käyttöönotto ja 4) toiminnan seuranta ja arviointi. Tieto nykykäytännöstä saatiin hoitohenkilökunnan vastauksilla PEK-mittarilla (painehaavojen ehkäisemisen käytänteet - mittari), jonka Haavisto ja Korhonen ovat kehittäneet, ja joka perustuu painehaavojen ehkäisemistä koskeviin suosituksiin. Yhteisten kehittämispäivien jälkeen määriteltiin yhtenäisiin käytäntöihin liittyen: 1) miten, miksi ja milloin toimitaan, 2) miten ja milloin toimintaa arvioidaan, 3) miten henkilöstön tiedottaminen toteutetaan ennen interventiota ja sen aikana.

Osatutkimuksessa III kumppaneina ovat Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Satakunnan sairaanhoitopiiri (prof Elina Haavisto), Hotus (TtT, tutkimusjohtaja Arja Holopainen ja TtT, tutkija Teija Korhonen) ja Satakunnan amk (tiimivetäjä, TtT Anne-Maria Kanerva). Osatutkimus III ”Yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen mallin (YHKÄ-malli) eri vaiheiden toteutuminen” tarkoituksena on kuvata ja arvioida näyttöön perustuvan yhtenäisten käytäntöjen mallin toiminnot, roolit ja vastuut eri vaiheissa. Osatutkimuksesta kirjoitetaan kolme tieteellistä julkaisua.

  • Minkälaisia malleja on kehitetty näyttöön perustuvan toiminnan implementointiin?
  • Minkälaisia toimintoja sisältyy YHKÄ-mallin eri vaiheisiin?
  • Minkälainen rooli ja vastuu eri ammattiryhmillä on YHKÄ-mallin vaiheiden toteuttamisessa?
  • Minkälaisia organisaatioon liittyviä tekijöitä YHKÄ-mallin vaiheiden toteuttaminen edellyttää?
  • Minkälaista osaamista YHKÄ-mallin toteuttaminen edellyttää eri ammattiryhmiltä?
  • Miten eri ammattiryhmät arvioivat mallin vaiheiden toimivuutta

Tämän osatutkimuksen aineisto kerätään ryhmähaastattelemalla interventio-osastojen (osatutkimus II)  yksiköiden esimiehiä/osastonhoitajia, intervention toimeenpanon vastuuhoitajia (tutkimuksen yhdyshenkilöt) sekä osastojen muuta hoitohenkilöstöä. Haastatteluja tehdään YHKÄ-mallin neljässä vaiheessa. Helmikuussa 2016 haastattelut kohdistuivat nykytilan arviointiin ja uuden toimintamallin suunnitteluun, syyskuussa 2016 yhtenäisten käytänteiden implementointiin ja viimeisen vaiheen, arvioinnin, haastattelu toteutetaan joulukuussa 2016. Aineisto analysoidaan talvella 2017 ja raportoidaan vuoden 2017 aikana.
 

Keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisältö - See more at: http://www.hotus.fi/hotus-fi/valmisteilla-olevat-suositukset#sthash.RtWzHdU2.dpuf
Keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjauksen sisältö - See more at: http://www.hotus.fi/hotus-fi/valmisteilla-olevat-suositukset#sthash.RtWzHdU2.dpuf

Valmisteilla olevat hoitosuositukset löydät valikosta Suositukset.

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen 2013-2015

Hankkeen keskeiset tulokset tiivistettynä

Muut päättyneet hankkeet löytyvät hankearkistosta.

 





Sivua viimeksi päivitetty 21.9.2017

Ajankohtaista

Hei, oletko muistanut päivittää muuttuneet yhteystietosi (sähköpostiosoitteesi) uutiskirjettämme varten?
67th session of the WHO Regional Committee for Europe in Budapest, Hungary, 11–14 September 2017
Tällä viikolla: Global Evidence Summit 2017

Uutisarkisto »