Ensimmäisessä blogissani kerroin hoitosuositustyöryhmien työn hedelmistä, valmiista hoitosuosituksista. Jäin pohtimaan, mitä tapahtuu hoitosuositusten valmistumisen jälkeen ja halusin selvittää asiaa tarkemmin. Yksi ryhmä, joka on valmiina poimimaan työn hedelmät ja levittämään iloa ja tietoa eteenpäin, ovat kliiniset asiantuntijat. Päätin lähestyä yhtä heistä, Jaana Kotilaa, ja kysyä, miten hoitosuositukset otetaan käyttöön käytännön hoitotyössä.
Mitä kliiniset asiantuntijat tekevät?
Jaana Kotila on yksi 120 Suomessa työskentelevästä kliinisestä asiantuntijasta. Kliinisiä asiantuntijoita työskentelee pääosin yliopistosairaaloissa, mutta jonkin verran myös perusterveydenhuollon puolella ja aluesairaaloissa. He ovat vastuussa tutkimustiedon ymmärtämisestä ja käyttöönotosta, näytön hyödyntämisestä, tiedon keräämisestä sekä toiminnan järjestelmällisestä kehittämisestä kerätyn tiedon pohjalta.
Jaana Kotila kertoo, että häntä konsultoidaan esimerkiksi, kun tarvitaan ohjeita potilaan tajunnan tason tarkkailuun tai painehaavojen ehkäisyyn. Sairaanhoitajat konsultoivat häntä monesti ennen lääkäriä. Vaikka hierarkkisuus sairaalamaailmassa on vähenemään päin, usein hoitotyön kollegaa on helpompi lähestyä ensin. Jaana toimii tiimijohtajana sekä tekee moniammatillista yhteistyötä. Hän on vastuussa koko tulosyksikön näyttöön perustuvasta toiminnasta yhdessä lähiesimiesten kanssa.
Hoitosuositukset eivät jalkaudu itsestään
Kysyin Jaanalta, mitkä ovat eväät konkreettisten tulosten aikaansaamiseen. Vastaus oli selkeä. Ei riitä, että hoitosuositus on olemassa, tai että sen perusteella on tehty toimintamalli, vaan muutos vaatii konkreettisia askelia, koulutusta, moniammatillista yhteistyötä, seurantaa ja sitoutumista. Lisäksi on hyvä käydä ottamassa oppia sieltä, missä asiat ovat paremmin. Määrätietoinen toiminta tuottaa tuloksia, jotka jäävät parhaimmillaan elämään itsestään. Esimerkkinä tästä on painehaavahoitosuosituksen käyttöönotto, jolla on saatu aikaan useiden prosenttien laskua painehaavojen ilmaantumisessa ja yhdellä teho-osastolla päästiin joinain kuukausina tilanteeseen, ettei hoidon aikana tulleita painehaavoja ollut ollenkaan.
Osastoilta, joissa hoitosuositus otetaan käyttöön, tarvitaan henkilöitä, jotka vastaavat muutoksen seurannasta sekä ohjaamisesta osastolla. Etsittäessä syitä sille, miksi muutos ei lähde liikkeelle, voidaan huomata esimerkiksi vaihtelua hoitotyöntekijöiden osaamisessa. Kun muutosta jarruttavat syyt löydetään, niihin voidaan puuttua ja tuloksia saadaan aikaan. On myös tärkeää, että sitoutuminen muutokseen on moniammatillista ja kaikki ammattiryhmät ymmärtävät asian merkityksen.
Muutos voi vaatia hoitotyöntekijältä rohkeutta
Muutos vaatii rohkeutta ja asioiden nostamista esille. Jaana toi esille esimerkin sairaanhoitajasta, joka pohtii, että hänen tulisi keskeyttää leikkaus, jotta potilaan asentoa voidaan vaihtaa painehaavan ehkäisemiseksi. Asia on yksinkertainen, mutta vaatii rohkeutta keskeyttää leikkaustiimin työ, etenkin jos on itse vasta valmistunut.
Rohkeutta vaatii myös vanhojen, rutiininomaisten käytäntöjen kyseenalaistaminen. Jaana kertoi, että heillä on HUSin Neurokeskuksessa ja muissa tulosyksiköissä käytössä ideakortit sekä asiantuntijaryhmät tukemassa uusien ideoiden viemistä eteenpäin. Ideakorteilla ehdotettujen ideoiden pohjalta on mm. tehty näyttöön perustuva ohje kestokatetrin kiinnittämisestä ja neuropotilaan kestokatetrin poistosta.
Itse tehtävä seuranta edistää hoitosuositusten juurtumista käytäntöön
Vastuuhenkilöiden valinta osastoilta edistää tiedon juurtumista käytäntöön. Osastoilla, jotka ovat ottaneet painehaavasuosituksen käyttöön seurataan painehaavojen esiintyvyyttä kuukausittain ja tieto on esillä päivittäisjohtamisen taululla. Seuranta on osa hoitotyötä, eikä siitä irrallaan olevaa toimintaa. Näin hoitotyöntekijät pystyvät seuraamaan suoraan sitä, mikä merkitys tehdyillä toimilla on. Tämä lisää sitoutumista muutokseen. Yksikin vältetty painehaava vähentää potilaan inhimillistä kärsimystä, tarvittavia lisätoimenpiteitä ja tarvikkeita sekä kustannuksia.
Hoitosuositusten merkitys
Hoitosuositusten tarkoituksena on hoitotyön laadun parantaminen ja perusteettomasti vaihtelevien hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen. Hoitosuosituksen käyttöönotto mahdollistaa inhimillisen, oikein ajoitetun, oikean ja vaikuttavan hoidon. Suosituksen käyttöönotto edellyttää konkreettisia toimintaohjeita ja vastuunjakoa.
Hoitotyö näkyväksi
Kun hoidon toteutumista, potilastyytyväisyyttä ja hoidon tuloksia seurataan, tehdään samalla hoitotyötä ja sen merkitystä näkyväksi. Kliiniset asiantuntijat ovat suuressa roolissa hoitosuositusten käyttöönoton edistämisessä ja hoitotyön vaatiman ammattitaidon ja hoitotyöntekijöiden asiantuntijuuden tekemissä näkyväksi. Heitä tarvitaan erikoissairaanhoidon lisäksi enemmän myös perusterveydenhuollon puolelle.
Hotus tarjoaa Hotus-hoitosuosituksia® ja Näyttövinkkejä® näyttöön perustuvan toiminnan tueksi. Lisäksi seuraamme näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumista NPT-kyselyllä, joka on käynnissä 24.10.2021 asti.
Blogisti ja haastattelija:
Kaisa Kurvinen, Hotus
Haastateltavana:
Jaana Kotila, sh (AMK), TtM, Kliininen asiantuntija, FT-opiskelija, Helsingin yliopisto
AVH-potilaan nielemisen seulonta -hoitosuositustyöryhmän puheenjohtaja