Urani alkuvaiheessa tein töitä varahenkilönä, eli niin sanottuna sisäisenä sijaisena, eräässä kaupunginsairaalassa. Hoitotyön käytännöt vaihtelivat eri osastoilla ja pääsin kokemaan sekä hyviä että ei niin hyviä toimintatapoja. Koin miellyttävimmiksi ja työviihtyvyydeltään parhaiksi osastot, joissa oli selkeät ja yhdessä mietityt toimintamallit ja käytännöt. Se helpotti työhön sujahtamista ennen kuin oppi tuntemaan osastot paremmin. Erityisesti mieleen on jäänyt osasto, jossa järjestettiin sisäisiä koulutuspäiviä. Koulutuspäivillä osaston omat työntekijät perehtyivät osastolla tarpeellisiksi katsottuihin aiheisiin, kuten elvytykseen tai iäkkäiden suun hoitoon, ja opastivat oppimispisteillä kiertäviä kollegoita näissä teemoissa. Koin, että minut otettiin luontevasti mukaan ja minua, osaamistani sekä sen kehittämistä arvostettiin, vaikka kiersin työssäni eri osastoilla. Tutkimuksetkin osoittavat, että hoitotyön perustaminen näyttöön on tärkeä osa työhyvinvointia1.
Hoitotyön pito- ja vetovoimatekijöistä on keskusteltu viimeisen viikon aikana vilkkaasti eri lehtien ja sosiaalisten medioiden palstoilla. Uutisia eri sairaaloiden heikosta työvoimatilanteesta ja hoitopaikkojen vähentämisestä on kuulunut eri suunnilta. Pitkittynyt korona-aika on nostanut entisestään esille tekijöitä, jotka kriisin ohella kuormittavat hoitotyöntekijöiden jaksamista. Olen monen muun lailla huolissani kollegoideni jaksamisesta ja hoitotyön kehityksestä jatkossa. Korjausliikkeitä alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi olisi tullut tehdä jo aiemmin, joten nyt on viimeinen hetki toimia ja muuttaa kehityksen suunta.
Vetovoiman lisääminen ei riitä
Koulutuspaikkojen lisäämisen ja uusien työntekijöiden rekrytoimisen ohella tulee huomioida jo alalla ja töissä olevien työhyvinvointi ja -tyytyväisyys. He ovat alansa asiantuntijoita, jotka ovat kartuttaneet tietoa ja hioneet hoitotyössä tarvittavia taitoja vuosien mittaan. He ovat hoitotyön käytännön selkäranka. He tukevat ja perehdyttävät uusia alalle opiskelevia ja uusia hoitotyöntekijöitä. Itse vastavalmistuneena ja myöhemminkin kävin monta keskustelua kokeneempien kollegoiden kanssa ja yllätyin aina, kuinka paljon syvällistä ymmärtämystä, tietoa, taitoa ja oivalluksia on toteutetun hoitotyön taustalla. Meillä ei ole varaa menettää enää yhtäkään näistä kultakimpaleista.
Olemme julkaisseet vuonna 2020 Näyttövinkin® sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen liittyvistä tekijöistä. Työtyytyväisyyttä ja työssä pysymistä edistävät tutkitusti yhteisöllinen ja avoin työympäristö, jossa on helppo keskustella, tehdä yhteistyötä ja on mahdollisuudet suunnitelmalliseen ja ammatilliseen urakehitykseen. Lisäksi työssä pysymistä voi edistää vuorovaikutuksellinen johtamistyyli, jossa yksilöä motivoidaan, tuetaan, valmennetaan ja inspiroidaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Työssä pysymistä voi edistää lisäksi osallistuminen suunnitelmallisiin perehdytysohjelmiin, jossa vastavalmistuneet saavat yksilöllistä tukea ja ohjausta kokeneemmilta työntekijöiltä.
Työtyytyväisyyttä ja alalla pysymistä heikentävät muun muassa alhainen palkka, liiallinen työmäärä, puutteet arvostuksessa ja tuen saamisessa sekä riittämätön palautumisaika vuorojen välillä. Tehtäväorientoitunut johtamistyyli, jossa keskitytään suoritusten määrään sekä esihenkilön komentava ja määräävä sävy ovat myös yhteydessä sairaanhoitajien heikompaan työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen.
Työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen sekä alan vetovoiman lisäämiseen ei ole yhtä lääkettä. Tarvitsemme yhteistyötä ja muutosta monissa eri asioissa monilla eri tasoilla. Meitä kaikkia tarvitaan. Nyt on aika toimia.
Blogisti: Kaisa Kurvinen
1 Lu H, Zhao Y, While A. 2019. Job satisfaction among hospital nurses: A literature review, International Journal of Nursing Studies 94, 21-31.