Skip to main content

Hotus-blogi 4/2021: Mitä jos edelleen hoidettaisiin niin kuin on aina hoidettu?

Hoitotyötä koskevia tutkimuksia julkaistaan valtava määrä vuosittain. Tietoa on paljon tarjolla ja kuten edellisessä blogissa todettiin, tutkimusnäytön vieminen käytäntöön vaatii moniammatillista sitoutumista ja laajamittaisia käytännön toimia. Välillä on hyvä pysähtyä ja pohtia, miksi vanhoja ”hyväksi havaittuja” käytäntöjä tarvitsee muuttaa? Ja miksi muutosta tarvitaan myös jatkossa?

Tehdään pieni ajatusleikki. Mieti hetki, millaista potilaiden ja asiakkaiden hoito olisi, jos tutkimustietoa ei olisi otettu tosissaan ja käyttöön hoitotyössä? Mitä, jos edelleen hoidettaisiin niin kuin on aina hoidettu?

Tupakasta apu liman irrottamiseen ja sairaanhoitaja tuhkakupin kantajana

Kun tietoa tulee lisää, käsitykset ja ymmärrys asioista muuttuvat. Aikoinaan tupakkaa markkinoitiin tehokkaana liman irrottajana. Korviini kuului lisäksi tarina hoitotyön käytännöstä, jossa sairaanhoitajan tehtävänkuvaan keuhko-osastolla kuului kulkea ylilääkärin mukana kierroilla ja pidellä tälle tuhkakuppia.

Sittemmin tieto tupakoinnin vaarallisuudesta tuli tutkimusten kautta tietoon ja hoitotyöntekijät tukevat potilaita ja asiakkaita tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen. Puhumattakaan siitä, että sisällä sairaalassa tupakointi olisi sallittua. Myös hoitotyöntekijän rooli on muuttunut. Lääkärin apulaisena toimimisen sijasta hoitotyöntekijä on hoitotyön asiantuntija, joka vastaa hoitotyöstä ja tekee moniammatillista yhteistyötä.

Kellontarkkaa kääntelyä, pyörän sisäkumeja ja painehaavojen hierontaa

Pidempään hoitotyötä tehneet muistavat ajan, jolloin iäkkäitä potilaita käänneltiin tasaisin aikavälein kyljeltä toiselle. Muistan erään kollegani maininneen, että potilaat käännettiin samaan aikaan samalle kyljelle, eli mahdollisuutta keskustelemiseen toisen potilaan kanssa ei ollut. Pyörän sisäkumeja asetettiin potilaiden alle ”suojaamaan” painehaavojen syntymiseltä. Lisäksi alkavia painehaavoja hierottiin siinä uskossa, että verenkiertoa edistämällä haava lähtee paranemaan.

Nykytiedon valossa tiedetään, että painetta ei saa kohdistua painehaavariskialueelle ja alkavan painehaavan hierominen pahentaa tilannetta. Paino ei saisi tulla suoraan lonkalle, vaan noin 30 asteen kylkiasento ehkäisee painehaavoja parhaiten. Lisää tietoa painehaavojen ehkäisystä ja tunnistamisesta löydät Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä-hoitosuosituksesta.

Hoidettiin tehtäviä ei yksilöitä

Joitain vuosikymmeniä sitten vuodeosastoilla jaettiin potilaiden sijaan tehtäviä. Hoitotyöntekijöillä ei ollut esimerkiksi virtsakatetrin laittoa suorittaessa välttämättä tietoa potilaan kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Tietyillä osastoilla verenpaineet mitattiin joka päivä kaikilta potilailta ja voinnista tai tilanteesta huolimatta heidät herätettiin aamulla klo 6 lämmön mittaukseen.

Sittemmin hoito on muuttunut tehtäväkeskeisestä yksilökeskeiseksi ja potilaan vointi ja yksilölliset tarpeet pyritään huomioimaan hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Edeltävään perustuen, on varmasti oikeutettua todeta, että hoitotyö on tutkimustiedon ansiosta edennyt aimoharppauksen laadukkaampaan, inhimillisempään ja yksilöä huomioivampaan suuntaan. Kehitys tutkimustiedosta hyviksi käytännöiksi vaatii sitoutumista ja moniammatillista yhteistyötä. Hotus tukee sitä osaltaan tarjoamalla tutkittua, arvioitua ja tiivistettyä tietoa hoitotyöntekijöiden käyttöön.

Tutustu Hotus-hoitosuosituksiin® ja Näyttövinkkeihin®

Blogisti:

Kaisa Kurvinen, Hotus