Sosiaali- ja terveyspalvelut tulivat sote-uudistuksen myötä yhteisen johtamisen piiriin uusilla hyvinvointialueilla. Palvelujen integraatio on pitkällä, mutta niiden välillä on merkittäviäkin eroja. Sosiaalihuollossa vasta selvitellään näyttöön perustuvien suositusten mahdollisuuksia, kun terveydenhuollossa näyttöön perustuvaa toimintaa on kehitetty usean vuosikymmenen ajan.
Sosiaalihuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Sosiaalipalveluissa työskentelee monia eri ammattiryhmiä. Sosiaalipalvelujen henkilöstöä on julkiset ja yksityiset palvelut yhteen laskien noin 222 000, kun terveyspalvelujen vastaava osuus on noin 178 000 henkilöä. Näyttöön perustuvien käytäntöjen aikaansaamisen haaste on sosiaalihuollossa pelkästään henkilöstön määrän perusteella merkittävä.
Näytön merkitys kasvaa sosiaalihuollossa
Suomessa on tähän asti ollut yllättävän vähän kiinnostusta tai paineita sosiaalihuollon näyttöön perustuvien käytäntöjen aikaansaamiseen. Palveluintegraatio, asiakkaiden aseman vahvistuminen ja palvelujen kustannuspaineet ovat viime aikoina luoneet näyttöön perustuvalle toiminnalle uudenlaista kysyntää. Sosiaalihuollon näyttöön perustuvien suositusten tarvetta on kasvattanut myös tutkimustiedon lisääntyminen, vaikkei alan tutkimuksen määrä ole verrattavissa lääketieteen ja hoitotieteen tutkimusvolyymeihin.
Sosiaalihuollon kannalta olennaista tutkimusta tehdään sosiaalityössä sekä useilla muilla tieteenaloilla. Sosiaalityön tutkimusta on viime vuosina vahvistanut yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustus. Sosiaalityön tutkimus on ollut Suomessa vahvasti laadulliseen tutkimusotteeseen painottunutta, ja palvelujen vaikuttavuuden tutkimus on ollut vähäistä. Vaikuttavuuden kysymyksiin ja näyttöperusteisuuteen on joskus suhtauduttu jopa kriittisesti.
Uuden SoSu-hankkeen avulla suositusten laadintaan
Sosiaalihuollon ilmiöitä ja vaikuttavuutta koskevan tutkimustiedon koonti ja hyödyntäminen käytännön toiminnassa ovat huomion kohteena vuosina 2023–2025 toteutettavassa Sosiaalihuollon suositukset (SoSu) -hankkeessa. Hankkeessa selvitellään sosiaalihuollon näyttöön perustuvien suositusten laatimisen edellytyksiä ja toteutetaan aiheeseen liittyvä pilotti.
Hankkeen toteuttaa sosiaalialan osaamiskeskus Verso yhteistyössä SONet BOTNIAn ja muiden sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Hanke on osa laajempaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvaa hankekokonaisuutta ”Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia”, josta vastaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ja jota koordinoi Kansallinen HTA-koordinaatioyksikkö FinCCHTA.
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja palvelujen erityispiirteet otettava huomioon
Sosiaalihuollon erityispiirteet on tärkeää ottaa huomioon tutkimustietoa koottaessa ja arvioitaessa sekä suosituksia laadittaessa. Nämä liittyvät esimerkiksi laadullisen tutkimuksen painottumiseen, lainsäädäntötiedon keskeiseen asemaan, palvelujen käyttäjien osallisuuden korostamiseen ja työotteiden moniulotteisuuteen. Yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisen työskentelyn ohella sosiaalihuoltoon sisältyy rakenteellinen työote, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten hyvinvointiin laajemmin yhteiskunnassa.
Sosiaalihuollon suosituksia tullaan myöhemmin ottamaan käyttöön tilanteessa, jossa näyttöön perustuvien suositusten perinnettä ei ole. Olennaista on, että ammattilaiset voivat kokea suositukset omaa työtään tukevina ja että he osallistuvat mielellään tutkimustiedon koontiin, arviointiin ja suositusten laadintaan. Myös sosiaalihuollon asiakkaiden kanssa tarvitaan kokemusasiantuntijayhteistyötä suositusten laadinnassa.
Yhteistyö on tärkeää
Sosiaalihuollon suositusten kehittäjien yhteistyö Hotuksen ja muiden näyttöön perustuvia suosituksia laativien tahojen kanssa on avainasemassa. SoSu-hankkeessa suunnitellaan parhaillaan suositusmenettelyä, missä Hotuksen käytössä oleva suositusprosessi toimii yhtenä hyödyllisenä lähtökohtana.
Vaikkei sosiaalihuollolla ole vielä omia näyttöön perustuvia suosituksia, useat terveydenhuollon suositukset käsittelevät sosiaalihuollon kannalta relevantteja aiheita. Ei ole tiedossa, missä määrin sosiaalipalvelujen ammattilaiset hyödyntävät niitä työssään.
Kun sosiaalihuollon suositusten laadinnan rakenteet ajan mittaan vahvistuvat, voi olla ajankohtaista tiivistää sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä yhteisten suositusten laadinnan merkeissä. Olisi ihanteellista, että ihmisten hyvinvoinnin pulmia voitaisiin ratkoa yhdessä monitieteisesti sosiaali- ja terveystutkimuksen näkökulmat huomioon ottaen.
Kirjoittajat:
Maria Tapola-Haapala ja Marketta Rajavaara
Blogisti:
Kaisa Marin, Hotus
Maria Tapola-Haapala, VTT, laillistettu sosiaalityöntekijä, toimii tutkijana Sosiaalihuollon suositukset-hankkeessa Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Tapola-Haapala on työskennellyt aiemmin opetus- ja tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimustensa aihepiirit ovat liittyneet muun muassa sosiaalityön teoreettisiin lähtökohtiin ja opetuksen kysymyksiin sekä nuoriin ja kouluun.
Sähköposti: maria.tapola-haapala@paijatha.fi
Marketta Rajavaara, VTT, sosiaalityön emeritaprofessori, toimii Sosiaalihuollon suositukset -hankkeessa Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa osa-aikaisena asiantuntijana. Rajavaara on Helsingin yliopiston ohella työskennellyt pitkään Kelan tutkimuksessa. Tutkimusten aihepiirejä ovat olleet sosiaali- ja terveydenhuollon professiot, palvelujärjestelmä, kuntoutus, pitkäaikaistyöttömyys, toimeentuloturva, aktivointipolitiikat sekä vaikuttavuuden arviointi.
Sähköposti: marketta.rajavaara@helsinki.fi