Ikääntyvien määrä kasvaa väestön ikärakenteen muutoksen myötä ja COVID-19 pandemian seurauksena liikkumattomien potilaiden määrä on lisääntynyt, mikä lisää painehaavojen syntymisen riskiä. Painehaavat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja suuria hoitokustannuksia.
Hotus-blogissa 3/2021 käsiteltiin hoitosuosituksen käyttöönottoa kliinisen asiantuntijan näkökulmasta. Tämä blogihaastattelu jatkaa saman aihepiirin parissa. Hoitosuositusten käyttöönottoon liittyviä tutkimuksia etsiessäni löysin Sirpa Mäki-Turja-Rostedtin mielenkiintoisen tutkimuksen liittyen painehaavojen ehkäisyyn ja päätin pyytää häntä haastateltavaksi blogiin.
Sirpa Mäki-Turja-Rostedt on keskittynyt väitöskirjatutkimuksessaan pitkäaikaishoidossa olevien iäkkäiden painehaavojen ehkäisyyn. Väitöskirjan tarkoituksena on yhtenäistää painehaavojen ehkäisykäytäntöjä kansainvälisen suosituksen mukaiseksi. Käyttöönoton tukena Sirpa käytti Hotuksen kehittämää Yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen mallia (FinYHKÄ).
Miten painehaavojen ehkäisysuosituksen käyttöönotto toteutettiin?
Sirpa toteutti hoitosuosituksen käyttöönoton ympärivuorokautisessa hoitolaitoksessa ja tutkimuksessa oli mukana laitoksen kaikki 5 yksikköä ja noin 120 asukasta, joista 80 % sairasti muistisairautta. Käyttöönotto toteutettiin läheisessä yhteistyössä yksiköiden lähiesihenkilöiden ja hoitohenkilökunnan kanssa. Hoitohenkilökunta koostui pääosin lähihoitajista ja alle 10 % oli sairaanhoitajia. Alussa hoitohenkilökunta sai koulutusta liittyen yhtenäisiin käytäntöihin, näyttöön perustuvaan toimintaan ja painehaavojen ehkäisysuositukseen. Lisäksi hoitohenkilökunnalle kerrottiin laitoksessa edeltävästi mitatun painehaavaehkäisyn nykykäytännön tulokset ja yhdessä verrattiin saatuja tuloksia ehkäisysuositukseen.
Painehaavojen ehkäisysuosituksen pohjalta laadittiin yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa toimintaohje, joka käytiin läpi vielä uudestaan yksiköiden osastotunneilla ennen käyttöönoton aloittamista. Alun koulutuksen lisäksi hoitohenkilökuntaa koulutettiin kuukausittain. Lisäksi kaikista yksiköistä valittiin lähihoitaja-sairaanhoitaja pari vastuuhenkilöiksi välittämään tietoa yksikössä.
Käyttöönoton toteutumista seurattiin mittaamalla yksikkötasolla käytäntöjen yhtenäistymistä ja asukastasolla painehaavojen ehkäisyn muutosta ja painehaavojen esiintyvyyttä. Asukkaiden painehaavojen esiintyvyyttä kävi arvioimassa Sirpan kanssa auktorisoitu haavahoitaja. Tutkimuksen aikana painehaavat lievenivät niin, ettei yhdelläkään asukkaalla ollut toisen tai korkeamman asteen painehaavoja. Kantapäissä ja lonkkien alueella painehaavoja ei ollut lainkaan. Vertailuyksikössä painehaavat puolestaan lisääntyivät.
Hoitotyöntekijät haluavat hoitaa hyvin
Hoitotyöntekijät kokivat hienoksi sen, että heidät ja heidän osaamisensa huomioitiin ja tutkimusta haluttiin tehdä pitkäaikaishoidon puolella. Hoitotyöntekijöiltä tuli vahva viesti, että he haluavat hoitaa asiakkaita hyvin. Hoitosuosituksen käyttöönotto tukee tätä tavoitetta.
Organisaatiossa, jossa hoitosuositus otettiin käyttöön, oli samanaikaisesti käynnissä organisaatiomuutos. Muutos vaikutti hoitotyöntekijöiden jaksamiseen ja haastoi myös suosituksen käyttöönotossa. Muutoksista ja väsymyksestä huolimatta interventio oli vaikuttava, eli painehaavat saatiin vähenemään. Organisaatiomuutokset eivät ole syy jättää tärkeitä hoidon laatuun ja potilaiden hyvinvointiin vaikuttavia toimia tekemättä.
Sirpan vinkit hoitosuosituksen käyttöönottoon
Luota hoitotyöntekijöiden asiantuntijuuteen. Hoitotyöntekijöillä on rautainen arjen ammattitaito, jota tulee arvostaa. Sirpa puolestaan tarjosi heille tuoreimman tutkimustiedon. Haastattelussa hän painotti sitä, että tietoa ei tule kaataa ylhäältä alaspäin. Hoitotyöntekijöitä tulee kuunnella ja ottaa heidän näkemyksensä huomioon tutkimustiedon sovittamisessa osaksi arkea.
Hoitosuosituksen käyttöönottoon tarvitaan lisäresursseja. Esihenkilöiden palaute suosituksen käyttöönotosta oli, että siihen tulee olla kohdistettu lisäresursseja, jos suositus otetaan käyttöön uudessa yksikössä ilman tutkijan tukea ja apua.
Mukauta toiminta asiakkaiden ja työyksikön tarpeisiin. Yksiköissä asiakkaiden ihon kunto arvioitiin peseytymisen yhteydessä, jolloin toimesta ei aiheudu ylimääräistä stressiä tai haittaa muistisairautta sairastavalle ja suositus on osa yksikön olemassa olevia rutiineja.
Käytä tukirakenteita, kuten YHKÄ-mallia, säännöllisiä koulutuksia ja hoitosuosituksen tiivistelmää suosituksen käyttöönoton tukena.
Käy läpi suosituksen käyttöönottoon laadittu toimintaohje jokaisessa yksikössä ennen käyttöönoton aloittamista.
YHKÄ:llä yhtenäisiin käytäntöihin – kokenut henkilökunta voimavarana
Sirpa nosti esille tärkeänä asiana, että YHKÄ-malli mahdollistaa hoitohenkilökunnan osaamisen yhdistämisen hoitosuosituksen käyttöönottoon. Hoitotyöntekijöiden kokemuksen ja ammattitaidon hyödyntäminen puolestaan edesauttaa suosituksen käyttöönoton onnistumista. YHKÄ-malli mahdollisti arvioinnin, mitkä interventiot ja käyttöönottomenetelmät soveltuvat mihinkin hoitoympäristöön. Lisäksi YHKÄ-malli tarjoaa raamit käyttöönoton järjestelmälliselle etenemiselle. Sirpan mukaan huolella tehty suunnitelma on edellytys ja edistää käyttöönoton onnistumista.
Haluan todeta sen perusteella mitä Sirpa kertoi, että hoitotyöntekijöille ja esihenkilöille tulee tarjota sellaiset resurssit ja olosuhteet, joissa he pystyvät toteuttamaan haluamaansa hyvää ja laadukasta hoitoa.
Toivotan samalla rentouttavaa loppuvuotta ja hyvää alkavaa vuotta blogini lukijoille!
Haastateltava: Sirpa Mäki-Turja-Rostedt, Tohtorikoulutettava, TtM, sh, Turun yliopisto ja oh vara, Satasairaala, Pori
Blogisti:
Kaisa Kurvinen, Hotus
Blogissa Kaisa Kurvisen haastateltavana:
Sirpa Mäki-Turja-Rostedt, Tohtorikoulutettava, TtM, sh, Turun yliopisto ja oh vara, Satasairaala, Porista