Muistisairautta sairastavat henkilöt elävät arkeaan koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen keskellä. Ulkona liikkumista on rajoitettu terveyden vaalimiseksi, ja hoitotyöntekijät työskentelevät jo ennestään haastavissa olosuhteissa huolehtiessaan muistisairautta sairastavista. Muistisairauden etenemistä ei pystytä pysäyttämään, mutta Hoitotyön tutkimussäätiön julkaiseman hoitosuosituksen mukaan sairauteen liittyvän toimintakyvyn heikkenemistä ja siten avuntarpeen lisääntymistä voidaan hidastaa lääkehoidon ohella myös lääkkeettömästi.
Muistisairaiden määrän lisääntyessä toimintakyvyn tukeminen tärkeä osa hoitoa
Suomessa on arvioitu olevan noin 200 000 henkilöä, jotka sairastavat jonkinasteista muistisairautta, ja määrän arvioidaan kasvavan tulevina vuosina. Samanaikaisesti huolta on herättänyt hoitotyöntekijöiden riittävyys tulevaisuudessa muun muassa kotihoidossa.
Muistisairaus on etenevä aivosairaus, joka heikentää sitä sairastavan henkilön muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja ja toiminnan ohjausta. Muistisairauden aiheuttamat muutokset vaikuttavat henkilön toimintakykyyn ja mahdollisuuksiin suoriutua omatoimisesti päivittäisistä askareista, kuten pukeutumisesta, peseytymisestä tai ruoanlaitosta. Tutkimusten mukaan muistisairaan omatoimisuuden ja toimintakyvyn heikkenemistä voidaan kuitenkin hidastaa hyödyntämällä tutkimusnäyttöön pohjautuvia menetelmiä.
Lääkkeettömät menetelmät suositeltavia lääkehoidon rinnalla
Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) julkaisi vuoden 2019 lopulla hoitosuosituksen lääkkeettömistä menetelmistä, joita voidaan hyödyntää osana hoitotyötä tuettaessa muistisairaan toimintakykyä ja kykyä suoriutua päivittäisistä askareista omatoimisesti mahdollisimman pitkään. ”Lääkkeettömillä menetelmillä, kuten mahdollistamalla muistisairaan omatoimisuus puolesta tekemisen sijaan ja tarjoamalla hänelle säännöllisesti sekä liikunnallisia aktiviteetteja että kognitiivisia harjoitteita, kuten ristisanatehtäviä, on osoitettu voitavan hidastaa muistisairaiden toimintakyvyn heikkenemistä”, kertoo tutkija Heidi Parisod Hoitotyön tutkimussäätiöltä. ”Tärkeää on kuitenkin muistaa, että lääkkeettömien menetelmien käyttäminen ei tarkoita lääkehoidon korvaamista niillä, vaan molempia hoitomuotoja tarvitaan”, Parisod täsmentää.
Muistisairaiden arjen tukeminen tärkeää myös poikkeusoloissa
Nykyiset poikkeusolot asettavat kaikki uudenlaisten haasteiden eteen ja myös muistisairaiden arjessa etsitään nyt paikoin uusia ratkaisuja. Hoitotyön tutkimussäätiön hoitosuositus on suunnattu erityisesti eri ympäristöissä muistisairaita hoitavien hoitotyöntekijöiden käyttöön, mutta suositellut menetelmät ovat soveltuvin osin myös esimerkiksi muistisairaiden omaisten ja läheisten hyödynnettävissä. ”Erilaisia aktiviteetteja voidaan toteuttaa tarvittaessa etäyhteyksienkin kautta. Esimerkiksi etänä toteuttavaan tanssituntiin voidaan yhdistää tanssin liikesarjojen toistamista muistin varassa tai tuolijumpassa voidaan ohjata toistamaan tiettyä liikettä aina ennalta sovitun äänen kuuluessa”, Parisod kiteyttää.
Hoitosuositus saatavissa:
Lisätietoja:
Arja Holopainen, tutkimusjohtaja, Hoitotyön tutkimussäätiö
arja.holopainen@hotus.fi, puh: 044 529 0058
Heidi Parisod, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö
heidi.parisod@hotus.fi, puh: 044 529 0037
