Solmussa käsitteiden kanssa?  Mitä tarkoittaa näytönaste?

Näytöllä tarkoitetaan ajantasaista, järjestelmällisesti koottua ja kriittisesti arvioitua tutkimustietoa. Näytön ajan tasalla pitämisen edellytyksenä on, että tiedonhakua päivitetään säännöllisesti.

Tutkimustiedon puuttuessa parasta saatavissa olevaa näyttöä tarvittaessa edustaa asiantuntijoiden yhteisymmärrys (konsensus) käsiteltävästä aiheesta.

Näytönasteella arvioidaan sitä, kuinka vahvasti näytön pohjalta esitettyyn tulokseen voidaan luottaa. Näytönaste määritellään asteikolla A–D. Näytönaste A tarkoittaa vahvaa luottamusta esitettyyn tulokseen ja näytönaste D viittaa erittäin heikkoon luottamukseen. Matala näytönaste ei välttämättä tarkoita sitä, että esimerkiksi tutkimuksissa tarkastellun hoitomenetelmän vaikutus haluttuun lopputulokseen olisi heikko. Matala näytönaste voi viitata siihen, että aihetta tarkastelleissa tutkimuksissa on joitakin puutteita, tai aihetta on tutkittu vasta vähän ja siksi siitä ei ole vielä vahvempaa näyttöä. Tällöin matala näytönaste kyseisellä hetkellä edustaa parasta mahdollista näyttöä kyseistä aiheesta. Tutustu myös: Näytönasteen määrittäminen

Näyttöön perustuva terveydenhuolto (NPTH) tarkoittaa terveydenhuollon toiminnan perustamista näyttöön ja sitä, että terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa huomioidaan menetelmien ja toimintatapojen vaikuttavuus, käyttökelpoisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä niiden merkityksellisyys hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen.

NPTH:n tavoitteena on turvata potilaiden hyvä hoito ja tasa-arvoinen kohtelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien oikeanlainen kohdentaminen.

NPTH:n toteutuminen edellyttää sitä koskevan prosessin eri vaiheiden toteutumista kaikkien ammattiryhmien toiminnassa. NPTH:n prosessi pitää sisällään tiedon tarpeen tunnistamisen, tiedon tuottamisen, tiedon tiivistämisen näytöksi, näytön levittämisen ja näytön käyttöönoton. Toteutumisen edellytyksenä on myös monitieteinen ja eri alojen välinen yhteistyö. NPTH:n prosessia voidaan myös tarkastella erikseen esimerkiksi hoitotyön tai lääketieteen toimintaympäristöissä. Lue lisää JBI:n Näyttöön perustuvan terveydenhuollon prosessimallista täältä.

Näyttöön perustuva toiminta (NPT) sosiaali- ja terveydenhuollossa tarkoittaa toimintaa, jossa näyttö on otettu käyttöön potilaan tai asiakkaan terveyden edistämisessä, hoidossa tai kuntoutuksessa.

Näytön perusteella laaditaan yhtenäiset käytännöt, jolloin ne eivät perusteettomasti vaihtele yksittäisten terveydenhuollon ammattihenkilöiden, työyksiköiden tai organisaatioiden välillä. Organisaatiossa tulisi olla riittävät tukirakenteet näyttöön perustuvan toiminnan toteutumisen tueksi.

Tutkijat ja asiantuntijat laativat tarkastelun kohteena olevasta aiheesta tutkimusten tuottaman tiedon perusteella tiivistelmän (synteesin), jonka pohjalta esitetään johtopäätökset.

Tiedon tiivistämisen vaiheet:

1. Aihetta koskevien tutkimusten kattava ja järjestelmällinen haku.
2. Tutkimusten menetelmällisen laadun ja/tai harhan riskin kriittinen arviointi.
3. Tutkimusten tulosten analysointi, tiivistäminen ja johtopäätösten esittäminen.

Näytön ajantasaisuus edellyttää, että tiedonhakua päivitetään säännöllisesti ja tarvittaessa aiheesta tiivistettyä näyttöä päivitetään uuden tiedon perusteella^1,2.

Näyttöä levitetään sekä tuodaan tiedoksi ja saataville sekä passiivisten (esim. hoitosuositus julkaistaan) että aktiivisten (esim. koulutetaan henkilöstöä, integroidaan näyttö henkilöstön käytössä oleviin järjestelmiin) menetelmien avulla¹.

Muodostuu toiminnoista, joiden tavoitteena on sitouttaa hoitotyöntekijät ja alan organisaatiot perustamaan päätöksenteko ja kehittämistyö näyttöön, sekä sitouttaa heitä toiminnan laadun ja yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen jatkuvaan kehittämiseen. Näytön käyttöönotossa keskeisiä osatekijöitä ovat toimintaympäristön (kontekstin) huomioiminen, muutoksen tukeminen sekä prosessien ja lopputulosten arviointi¹ⁱ. Näytön soveltamisen esteet ja edistävät tekijät tulee tunnistaa, jotta näytön käyttöönottoa voidaan tukea. ^4,5,7

Käytetään myös käsitettä juurruttaminen tai kiinnittyminen⁵

Näytön vakiinnuttaminen on aktiivista toimintaa, jonka tavoitteena on sulauttaa yhtenäinen näyttöön perustuva käytäntö tai toimintatapa osaksi organisaation, toimintayksikön tai työyksikön normaalia toimintaa. Vakiinnuttamiseen kuuluvat olennaisena osana yhtenäisen käytännön toteutumisen (toteutuuko ja miten toteutuu), henkilöstön sitoutumisen, koulutustarpeiden ja saavutettujen tulosten seuranta ja arviointi.

Näyttöön perustuva päätöksenteko on prosessi, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö tekee päätöksiä yhdessä asiakkaan tai potilaan kanssa hänen hoitoonsa liittyvistä asioista näyttöä hyödyntäen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee toimia yhtenäisen näyttöön perustuvan käytännön mukaisesti, tai yhtenäisen käytännön puuttuessa perustaa päätöksentekonsa näyttöön (esim. hoitosuositukseen), jonka hän ammattitaitonsa perusteella tietää vastaavan hoitotilanteessa ilmenneeseen tarpeeseen. Näytön ohella päätöksentekotilanteessa tulee huomioida potilaan tai asiakkaan yksilölliset tarpeet ja odotukset, toimintaympäristö sekä olosuhteet, joissa potilas tai asiakas elää. Päätöksenteossa terveydenhuollon ammattihenkilö yhdistää kliinisen kokemuksensa ja asiantuntijuutensa avulla eri lähteistä saamansa tiedot.

Yhtenäinen näyttöön perustuva käytäntö tarkoittaa tietyn hoidon tai palvelukokonaisuuden määrittelyä näyttöä hyödyntäen yhdenmukaiseksi työyksiköissä, organisaatioissa, alueellisesti tai kansallisesti niin, että kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada parasta mahdollista hoitoa tai palvelua asuin- tai asiointipaikasta riippumatta.

Lue lisää yhtenäisten näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämisestä ja FinYHKÄ-mallista täältä

Hoitosuositus on asiantuntijoiden laatima näyttöön perustuva suositus sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien menetelmien ja toimintatapojen vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä niiden merkityksellisyydestä hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen.

Järjestelmällinen katsaus on kirjallisuuskatsaus, joka perustuu ennakolta suunniteltuun ja läpinäkyvään prosessiin. Se pitää sisällään ennalta määritellyt kriteeri mukaan otettaville tutkimuksille, kattavan ja järjestelmällisen tiedonhaun, tiedonhaun tulosten järjestelmällisen läpikäynnin suhteessa ennakolta määriteltyihin mukaanottokriteereihin, tutkimusten menetelmällisen laadun ja harhan riskin kriittisen arvioinnin sekä tutkimusten tulosten yhdistämisen, tulkitsemisen ja johtopäätösten esittämisen. Järjestelmällisen katsauksen tulee sisältää kaikki edellä mainitut vaiheet.

Järjestelmällisen katsauksen laadinta alkaa protokollan eli suunnitelman laadinnalla, hyväksytyn protokollan rekisteröinnillä ja julkaisulla. Järjestelmällisestä katsauksesta käytetään myös nimitystä systemaattinen kirjallisuuskatsaus (systematic review). Järjestelmällinen katsaus voi pohjautua määrällisiin tai laadullisiin tutkimuksiin tai molempiin (mixed method review).⁸