Skip to main content

Tiedote 18.8.2021: Hoitotyön merkityksen aliarviointi voi kostautua miljoonien kustannuksina

Valtion vuoden 2022 talousarvioesityksessä hoitotyöhön kohdentuvia hoitosuosituksia tuottavalle Hoitotyön tutkimussäätiölle (Hotus) esitetty rahoitus on jälleen lähes 50 % pienempi kuin vastaavalle lääketieteen edustajalle. Lääketieteen ohella myös hoitotyö tarvitsee riittävät resurssit toimintansa tueksi. Hoitotyön yhtenäisiin käytäntöihin ja laatuun panostamalla on mahdollista saavuttaa miljoonien säästöjä terveydenhuollossa. Säästöjen toteutuminen uhkaa valua hukkaan, kun olemassa olevaa tutkimustietoa ei saada terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön riittävän nopeasti.

 

Hoitotyöhön panostamalla parannetaan potilasturvallisuutta

Tuoreessa Hotus-hoitosuosituksessa ”Onnistu laboratorionäytteissä – suositus tutkimusten valinnasta, potilaan tunnistamisesta ja ohjaamisesta” on raportoitu, että laboratorionäytteiden otossa tapahtuu vuosittain noin 10 000 vaaratapahtumaa ja noin 1000 haittatapahtumaa. Näistä aiheutuu inhimillisten haittojen lisäksi arviolta 10 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Osa kustannuksista olisi ehkäistävissä muun muassa hoitotyön laatuun panostamalla.

”Hotus-hoitosuositukset auttavat terveydenhuollon ammattihenkilöitä tunnistamaan hoitotyön ongelmakohtia ja tarjoavat hoitotyöntekijöille tutkimusnäyttöön perustuvia, kansallisesti yhtenäisiä keinoja niiden ratkaisemiseksi. Näin myös parannetaan potilasturvallisuutta”, tähdentää tutkija Hannele Siltanen.

Hoitotyöntekijät sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ammattiryhmä

Hotuksen toiminta kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuollon suurimpaan ammattiryhmään, hoitotyöntekijöihin, joilla on merkittävä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalle. Esimerkiksi vuonna 2020 sairaan-, terveyden- ja lähi-/perushoitajat toteuttivat 54 % (10 489 954 käyntiä) kaikista avoterveydenhuollon vastaanottokäynneistä. Vastaava luku lääkäreillä oli 36 % (6 998 045 käyntiä).

”Viimeistään koronapandemia ja kesän aikana konkretisoitunut pula hoitotyöntekijöistä ovat osoittaneet sen, mikä merkitys hoitotyöllä on sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitotyön laatuun ja veto- ja pitovoimaan tulee panostaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintavarmuuden säilyttämiseksi”, korostaa tutkimusjohtaja Arja Holopainen.

Hotuksen rahoitus riittämätön vastaamaan hoitotyön käytännöstä tuleviin tarpeisiin

Hotus on ainoa kansallinen toimija, joka tuottaa kansallisia, tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia hoitotyön tueksi. Hotus-hoitosuositusten tarkoituksena on edistää hoitotyön laatua, potilasturvallisuutta, hoidon tasalaatuisuutta ja hoitotyön resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.

Hotus saa merkittävän osan toimintansa rahoituksesta valtiolta, mutta rahoituksen määrä ei ole linjassa niiden kasvavien odotusten ja vaatimusten kanssa, joita hoitotyöntekijät kohdistavat Hotuksen toimintaa kohtaan. Nykyinen rahoituspäätös tarkoittaa Hotuksen pitkäjänteisen kehitystoiminnan vaarantumista. Hotuksen ohella toinen kansallinen hoitosuosituksia laativa, mutta lääketieteeseen toimintaansa kohdentava Käypä hoito saa niin ikään rahoitusta valtiolta. Molempien toimijoiden merkitys suomalaiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle on kiistaton. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä Hotukselle esitetyn avustuksen suuruus on 388 000 euroa ja Käypä hoidolle 720 000 euroa.

”Puutteellinen rahoituksemme vie pohjaa tekemältämme työltä tutkimusnäyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseksi, jota myös Terveydenhuoltolaki edellyttää kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta”, painottaa Holopainen.

Lisätietoja:

Arja Holopainen, tutkimusjohtaja, Hoitotyön tutkimussäätiö, s-posti: arja.holopainen@hotus.fi, puh: 044 529 0058

Heidi Parisod, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö, s-posti: heidi.parisod@hotus.fi, puh. 044 529 0037