Kirjoittajina: Mira Palonen ja Henna Tiitinen – kirjoittajaesittely blogin lopussa
Miten varmistamme, että hoitotyön suositukset tukevat parhaalla mahdollisella tavalla päätöksentekoa julkisessa terveydenhuollossa? Miten teemme näkyväksi sen, millaisia resursseja eri hoitokäytännöt vaativat ja toisaalta millaisia hyötyjä ne tuottavat?
Näitä kysymyksiä tarkasteltiin Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia -hankkeessa, jota koordinoi FinCCHTA osana Euroopan unionin Kestävän kasvun (RRP2) ohjelmaa. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä taloudellisen tiedon määrää terveydenhuollon suosituksissa ja luoda ohjaava malli taloudellisen tiedon lisäämiseksi hoitosuosituksiin. Tämä on tärkeää, sillä esimerkiksi päätöksentekijät eri tasoilla tarvitsevat taloudellista tietoa tehdessään päätöksiä terveydenhuollon rajallisista resursseista.
Taloudellisen tiedon rooli ei ole vielä vakiintunut hoitosuosituksissa Suomessa tai kansainvälisesti, mutta tarve taloudellisen tiedon integroimiselle on ilmeinen. Tähän asti taloudellisia näkökulmia, kuten interventioiden edellyttämiä kustannuksia ja toisaalta interventioiden tuottamia hyötyjä on kuvattu Hotus-hoitosuosituksissa silloin, kun tällaista tietoa on ollut helposti saatavilla. Hankkeen myötä lähdimme kehittämään järjestelmällisempää toimintatapaa taloudellisen tiedon integroimiseksi.
Hotus-hoitosuositus pilottina
Hankkeen tavoitteena oli sisällyttää taloudellista arviointitietoa yhteen pilottina toimivaan Hotus-hoitosuositukseen. Pilotiksi valittiin päivitettävänä ollut Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta -hoitosuositus. Taloudellista arviointitietoa haettiin järjestelmällisellä tiedonhaulla ja artikkelien laatua arvioitiin asiaan kuuluvalla arvioinnilla, soveltaen Hotuksen sisäisiä ohjeita hoitosuositusten valmistelusta. Pilottisuosituksessa taloudellinen arviointitieto koski turvallista kotiutumista edistävien interventioiden kustannuksia ja vaikuttavuutta esimerkiksi toimintakyvyn, laatupainotettujen elinvuosien ja vältettyjen uusintakäyntien näkökulmasta.
Tiedon näkyminen hoitosuosituksessa
Pilottisuositukseen sisällytettiin lopulta yhdeksän taloudellista arviointitutkimusta. Johtopäätösten laadintaa vaikeuttivat tutkimusten tarkastelemien interventioiden, kontekstien sekä mitattavien muuttujien heterogeenisyys. Pilottisuositukseen päädyttiin lisäämään aihekohtaisia tietolaatikoita, jotka kokoavat yhteen tutkimusten havaintoja. Tietolaatikoiden sisällöt tarjoavat lukijalle tiiviin ja helposti ymmärrettävän tiivistelmän taloudellisista arviointitutkimuksista, vaikka tiedon integrointi suosituslauseisiin ei ollut mahdollista. Tietolaatikot voivat olla tukemassa organisaatiotason päätöksentekoa kehitettäessä kotiutumisprosesseja.
Kohti toimintamallia
Toinen hankkeen keskeinen tuotos oli Hotuksen sisäisen toimintamallin luominen taloudellisen tiedon tiedonhakuun ja käsittelyyn hoitosuositusten laadinnassa. Kehittämistyötä tehtiin esimerkiksi työpaja- ja verkostotyöskentelymenetelmillä. Jatkossa integrointiprosessissa kiinnitetään erityisesti huomiota taloudellista tietoa koskevaan kysymyksenasetteluun – mitkä kysymykset ovat potentiaalisille päätöksentekijöille polttavimpia. Hoitotyön osa-alueita koskeva taloudellinen tutkimus on vielä niukkaa, mutta hankkeen aikana tehtyjen havaintojen perusteella lisääntymässä.
Hankkeen aikana opimme, että hoitosuositusten taloudellisen tiedon ei aina tarvitse olla kustannusvaikuttavuustietoa. Suosituksiin järjestelmällisemmin integroitava kuvaileva tieto esimerkiksi toimintatapojen edellyttämästä työajasta, osaamisesta tai tarvikkeista voi olla hyödyllistä tietoa päätöksenteon tukena.
Hankerahoitus ja sen luomat mahdollisuudet ja yhteistyöverkosto tarjosivat erinomaisen kimmokkeen alkuvaiheen kehitystyölle. Tätä kehitystyötä tulemme jatkamaan hankkeen jälkeen. Kehitämme prosessejamme edelleen, syvennämme kansallista yhteistyötä ja rakennamme osaamista, jotta taloudellinen näkökulma voidaan tuoda osaksi Hotus-hoitosuosituksia yhä johdonmukaisemmin terveydenhuollon päätöksentekijöitä tukevalla tavalla.
Lue lisää hankkeesta Innokylän sivuilta tästä linkistä: FinCCHTA – Suomen kestävän kasvun ohjelma, Pohde (RRP, P4, I3-4) | Innokylä
Hotus-blogissa kirjoittajina:
Mira Palonen on koulutukseltaan sairaanhoitaja (AMK) ja terveystieteiden tohtori. Hänellä on dosentin arvo Tampereen yliopistossa. Mira toimii Hotuksessa erikoistutkijana ja oli mukana Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia hankkeessa sekä puheenjohtajana hankkeen pilottina toimineessa Hotus-hoitosuosituksessa Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta.
Henna Tiitinen on koulutukseltaan terveyden- ja sairaanhoitaja (AMK) sekä terveystieteiden maisteri pääaineenaan terveystaloustiede. Hän työskentelee Hotuksessa nuorempana tutkijana taloudellisten teemojen parissa ja oli mukana Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia hankkeessa syksystä 2024 lähtien. Lisäksi hän toimii projektitutkijana Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella hoitosuositusten implementointiin liittyvässä tutkimuksessa.