Skip to main content
Hotus – Hoitotyön tutkimussäätiö sr

Solmussa käsitteiden kanssa?  Mitä tarkoittaa näytönaste?

Tästä sanastosta voit tarkistaa Hotuksen materiaaleissa esiintyvien näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvien käsitteiden määritelmiä. Tutustu myös Hyvien käytäntöjen pankkiin, johon kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa kehitettyjä näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä.

FinAME-asiantuntijuusmalli™ (engl. the Action Model of Expertise) kuvaa eri hoitotyön asiantuntijoiden toimintaa näyttöön perustuvassa hoitotyössä. Asiantuntijuusmallin nykyisen version on kehittänyt Hotus yhteistyössä Suomen Sairaanhoitajien yhteydessä toimivan Advanced Practice Nursing (APN) työryhmän kanssa. FinAME-mallin taustalla oleva Asiantuntijuusmalli julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 ‘Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön’ -toimintasuunnitelmassa1. Sen jälkeen mallia on kehitetty ja vuonna 2022 julkaistiin mallin nykyinen uusittu versio.

Lue lisää: LINKKI

Järjestelmällinen katsaus2 (systematic review) on kirjallisuuskatsaus, joka perustuu ennakolta suunniteltuun ja läpinäkyvään prosessiin.

Se pitää sisällään

  • ennalta määritellyt kriteerit mukaan otettaville tutkimuksille,
  • kattavan ja järjestelmällisen tiedonhaun,
  • tiedonhaun tulosten järjestelmällisen läpikäynnin suhteessa ennakolta määriteltyihin mukaanottokriteereihin,
  • mukaan valittavien tutkimusten menetelmällisen laadun / harhan riskin kriittisen arvioinnin sekä
  • tutkimusten tulosten yhdistämisen, tulkitsemisen ja johtopäätösten esittämisen.

Järjestelmällisen katsauksen laadinta alkaa protokollan eli suunnitelman laadinnalla, hyväksytyn protokollan rekisteröinnillä ja julkaisulla.

Järjestelmällisestä katsauksesta käytetään myös nimitystä systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Järjestelmällinen katsaus voi pohjautua määrällisiin tai laadullisiin tutkimuksiin tai molempiin (mixed method review).

Näytöllä (evidence) viitataan parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Käytännössä sillä tarkoitetaan ajantasaista, järjestelmällisesti kootun ja kriittisesti arvioidun tutkimustiedon tiivistelmää (esim. järjestelmällinen katsaus) tai tutkimustiedon puuttuessa asiantuntijoiden yhteisymmärrystä tarkasteltavasta asiasta tai ilmiöstä. Näytön avulla kehitetään vaikuttavia, merkityksellisiä, käyttökelpoisia ja/tai tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon palveluita, toimintatapoja ja hoitomenetelmiä.3,4

Tutkimusnäyttöä (external evidence)5 voidaan täydentää eri tasoilla koottavalla seuranta- ja arviointitiedolla (internal evidence), joka on tärkeää huomioida tutkimusnäytön rinnalla kehitettäessä ja käyttöönotettaessa yhtenäisiä näyttöön perustuvia käytäntöjä.

Hotus-hoitosuosituksissa® näytönastekatsaus eli NAK on yhtä rajattua näkökulmaa tarkasteleva tutkimusnäytön tiivistelmä, joka perustelee hoitosuosituksen suosituslauseita. Suosituslauseet sanoitetaan ja niiden näytönaste määritellään näytönastekatsauksiin koottujen tietojen perusteella. Hotus-hoitosuositusten näytönastekatsaukset julkaistaan hoitosuosituksen liitetietiedostoina.

Voit lukea lisää Hotus-hoitosuositusten näytönastekatsausten laadinnasta hoitosuositusten laadinnan käsikirjasta: LINKKI

Näytönaste (level of evidence tai quality of evidence) kuvaa sitä, kuinka vahvasti tutkimusnäytön kokonaisuuden pohjalta esitettyyn johtopäätökseen voidaan luottaa.

Hotus-hoitosuosituksissa® näytönaste kuvataan asteikolla A–D. Näytönaste A tarkoittaa vahvaa luottamusta esitettyyn johtopäätökseen ja näytönaste D viittaa hyvin heikkoon luottamukseen tai asiantuntijoiden konsensukseen.

Matala näytönaste ei tarkoita sitä, että esimerkiksi tutkimuksissa tarkastellun hoitomenetelmän vaikutus haluttuun lopputulokseen olisi heikko. Matala näytönaste voi viitata siihen, että aihetta tarkastelleissa tutkimuksissa on joitakin puutteita, tai aihetta on tutkittu vasta vähän, jolloin siitä ei vielä ole saatavilla vahvempaa näyttöä. Tällöin matalankin näytönasteen saanut tutkimusnäyttö edustaa kyseisellä hetkellä parasta mahdollista ymmärrystä aiheesta

Näyttöön perustuva päätöksenteko todentuu, kun hoitotyöntekijä tai muu terveydenhuollon ammattilainen kohtaa asiakkaan/potilaan, toimii näyttöön perustuvan yhtenäisen käytännön mukaisesti ja tekee näyttöön perustuvia päätöksiä yhdessä asiakkaan kanssa tai neuvotellessaan moniammatillisen tiimin kesken toimintatavoista. Näyttöön perustuvassa päätöksenteossa keskeistä on, että hoitotyöntekijä huomioi näytön ja yhtenäisen käytännön ohella lisäksi aina asiakkaan yksilölliset tarpeet ja odotukset sekä toimintaympäristön ja siihen liittyvät tekijät, hyödyntäen omaa asiantuntemustaan.6,7

Hoitotyöntekijä voi perustelluissa tilanteissa poiketa yhteisesti sovitusta käytännöstä esimerkiksi asiakkaan yksilöllisten tarpeiden perusteella.

Asiakkaan hoitoon liittyvässä päätöksentekotilanteessa tulee varmistaa, että asiakkaalla on mahdollisuus olla aktiivinen yhdenvertainen toimija omien toiveidensa ja kykynsä mukaisesti. Tämän mahdollistamiseksi hänelle tulee tarjota riittävästi ja monipuolisesti tietoa hoidon vaihtoehdoista, niiden hyödyistä tai niihin liittyvistä riskeistä.8

Näyttöön perustuvalla toiminnalla (NPT) tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa potilaiden ja asiakkaiden hoidon, kuntoutuksen ja muun toiminnan sekä näitä koskevan päätöksenteon perustamista parhaaseen saatavilla olevaan tietoon eli näyttöön. NPT parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta, potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Terveydenhuollon näyttöön perustuvuuden velvoite on kirjattu Terveydenhuoltolakiin (1326/2010)9. Lisäksi laki hyvinvointialueesta (611/2021) linjaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tulee olla yhdenvertaisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita10.

Tarkasteltaessa näyttöön perustuvaa toimintaa terveydenhuollon kontekstissa käytetään käsitettä näyttöön perustuva terveydenhuolto (NPTH, Evidence-Based Healthcare – EBHC). JBI:n Näyttöön perustuvan terveydenhuollon malli kuvaa kokonaisuudessaan sitä, millaisia vaiheita ja tukirakenteita sekä millaista toimijoiden välistä yhteistyötä näyttöön perustuvan terveydenhuollon toteutuminen edellyttää.

Lisätietoa: LINKKI

Näyttöön perustuva yhtenäinen käytäntö (esim. hoitotyön käytäntö) on kehitetty hyödyntäen ajantasaista näyttöä ja otettu käyttöön koko organisaatiossa tai yksikössä6,11,12. Sen tueksi on laadittu esim. toimintaohjeita, tarkistuslistoja tai potilasohjeita4. Tavoitteena on vähentää käytäntöjen perusteetonta vaihtelua6, lisätä organisaation toiminnan vaikuttavuutta ja parantaa asiakkaan hoidon laatua11 sekä hoidon merkityksellisyyttä asiakkaille.

FinYHKÄ-toimintamalli™ on Hotuksen julkaisema malli näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämisen ja käyttöönoton tueksi. Toimintamallin tarkoituksena on tukea näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa kansallisesti, alueellisesti sekä toimintayksiköiden tasolla.

Lue lisää: LINKKI

Lähteet

  1. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmä 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2919-7.
  2. Aromataris E, Lockwood C, Porritt K, Pilla B, Jordan Z (toim.). JBI Manual for Evidence Synthesis. JBI; 2024. Saatavilla: https://synthesismanual.jbi.global, 2024.
  3. Jordan Z, Lockwood C, Munn Z, Aromataris E. The updated Joanna Briggs Institute Model of Evidence-Based Healthcare. International Journal of Evidence-Based Healthcare 2019; 17(1): 58–71.
  4. Lockwood C. Applying theory informed global trends in a collaborative model for organizational evidence-based healthcare. Journal of Korean Academy of Nursing Administration 2017; 23: 111.
  5. Rycroft-Malone J, Seers K, Titchen A, Harvey G, Kitson A, McCormack B. What counts as evidence in evidence-based practice? Journal of Advanced Nursing 2004; 47(1): 81–90.
  6. Holopainen A, Korhonen T, Miettinen M, Pelkonen M, Perälä ML. Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi – toimintamalli näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseksi. Premissi 1 2010: 38–45.
  7. Connor L, Dean J, McNett M, Tydings DM, Shrout A, Gorsuch PF, Hole A, Moore L, Brown R, Melnyk BM, Gallagher-Ford L. Evidence-based practice improves patient outcomes and healthcare system return on investment: Findings from a scoping review. Worldviews on Evidende-Based Nursing 2023; 20(1): 6–15.
  8. Fowler FJ Jr, Levin CA, Sepucha KR. Informing and involving patients to improve the quality of medical decisions. Health Affairs (Project Hope) 2011; 30(4): 699–706.
  9. Finlex®. Ajantasainen lainsäädäntö: Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Saatavilla: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326, 2010.
  10. Finlex®. Ajantasainen lainsäädäntö: Laki hyvinvointialueesta 611/2021. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2021/611, 2021.
  11. Innis J, Dryden-Palmer K, Perreira T, Berta W. How do health care organizations take on best practices? A scoping literature review. International Journal of Evidence-Based Healthcare 2015; 13(4): 254–272.
  12. Stevens KR. The impact of evidence-based practice in nursing and the next big ideas. Online Journal on Issues in Nursing 2013; 18(2): 4.