Hankkeet ja verkostot

Hankkeen tavoitteena on luoda sairaanhoitajille potilaan hoitoon suuntautuva ammatillinen urakehitysmahdollisuus, hyödyntäen näyttöön perustuvan hoitotyön FinAME -asiantuntijuusmallia. Erikoistumistutkinnon osaamisen määrittely tarjoaa vastavalmistuneelle tai uudessa toimintaympäristössä aloittavalle sairaanhoitajalle selkeästi rajatumman tehtävänkuvan. Moniammatillisen työskentelyn näkökulmasta osaamisvaatimusten yhdenmukaistaminen tuo ymmärrystä ja uusia mahdollisuuksia eri ammattiryhmien väliseen työnjakoon mielenterveyspalveluissa.

Hanke koostuu kahdesta osasta. Osa I (2025–2026): Määritellään ja kuvataan kansallisesti yhtenäiset osaamisvaatimukset psykiatrian ja mielenterveyshoitotyön erikoistumistutkinnolle. Laaditaan suositus myös perustutkinnon yhteisistä psykiatrian ja mielenterveyden sisällöistä. Osa II (2026–2028): pilotoidaan sekä koulutusprosessia että työnkuvaa hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymässä.

Hankkeen lähtökohtana on osaamisperustainen oppimisen tunnistaminen, jossa osaamista arvioidaan kliinisessä työssä keskeisten osaamisten osalta käyttäen luotettavaksi osoitetun pätevyyden viitekehystä. Hankkeen taustaoletuksena on, että Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeen (SOTEKO) raportin mukaisten, digitaalisuutta hyödyntävien oppimiskokonaisuuksien muodostama kokonaisuus on mahdollista toteuttaa taloudellisesti tehokkaalla ja kestävällä tavalla. Keskeistä tässä on tiivis, työelämässä todennettu osaaminen yhdistettynä kansallisiin olemassa oleviin digitaalista oppimista hyödyntäviin opintokokonaisuuksiin. Kansallisesti jaetut kokonaisuudet vähentävät kustannuksia, joita kohdistuu yksittäiselle hyvinvointialueelle.

Hankkeessa on edustajia seuraavista organisaatioista: HUS Psykiatria, Suomen Sairaanhoitajat, Itä-Suomen yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun Ammattikorkeakoulu, Turun Ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Mieli tutkii RY.

Hankkeen ohjausryhmässä on kaksi Hotuksen edustajaa. Ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa linjakkuus Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisen Hoitohenkilöstön koulutuksen koordinaatiojaoston työn kanssa.

Duodecim-seuran Verkostovaliokunnan tehtäviä ovat

• ohjata ja valvoa Käypä hoito -toimintaa

• ohjata ja valvoa konsensuslausumiin ja -suosituksiin tähtäävää toimintaa

• ohjata ja valvoa Cochrane Finlandin toimintaa

• osallistua Duodecimin osalta terveysfoorumien järjestämiseen.

Valiokunnassa Duodecimia edustaa pääsihteeri ja Kustannus Oy Duodecimia Lääkärin tietokantojen päätoimittaja tai hänen osoittamansa Lääkärin tietokantojen toimittaja. Käypä hoito -suositusten päätoimittaja on valiokunnan jäsen ja sihteeri, sekä esittelee Käypä hoito -suosituksiin sekä -toimitukseen ja -toimistoon liittyvät asiat valiokunnalle. Valiokuntaan kutsutaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan nimetyt jäsenet hyvinvointialueilta, perusterveydenhuollosta ja eri sidosryhmistä. Hotusta valiokunnassa edustaa erikoistutkija Mira Palonen

Verkostovaliokunnan jäsenet

Hanke kohdistuu näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen vahvistamiseen hoitotyön johtajilla ja esihenkilöillä sekä digitaalisen yhteistyöverkoston luomiseen näyttöön perustuvan johtamisen tukirakenteena Lapin hyvinvointialueella.

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat sosiaali- ja terveysalan hoitotyön johtajat, esihenkilöt ja tiiminvetäjät Lapin hyvinvointialueella.

Hankkeen päätoteuttaja: Lapin AMK, osatoteuttaja: Oulun yliopisto. Lapin hyvinvointialue keskeisenä yhteistyökumppanina.

Hankkeen ohjausryhmässä on Hotuksen edustaja.

Hotus on mukana yhtenä asiantuntijatahona Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Hoitohenkilöstön koulutuksen koordinaatiojaostossa. Jaoston tehtävänä on valmistella hoitohenkilöstön peruskoulutusta ja erikoistavaa koulutusta koskeva asiantuntijanäkemys tarvittavista strategisista valtakunnallisista toimista sisältäen

• arviot tarvittavista hoitohenkilöstön laillistettujen ja nimikesuojattujen ammattihenkilöiden perustutkintojen ja erikoistavan koulutuksen määristä ja osaamisvaatimuksista väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeita vastaavan osaamisen varmistamiseksi sekä asiantuntija- ja tehtävärakenteen kehittämiseksi
• tietopohjan hoitohenkilöstön perustutkintojen ja erikoistavan koulutuksen kehittymisestä ja erikoisosaamistarpeista yhteistyö- ja hyvinvointialueilla yhteistyössä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa
• toimenpide-ehdotukset hoitohenkilöstön koulutuksen ja osaamisen valtakunnalliseen ohjaukseen liittyvistä kysymyksistä
• tiedot hoitohenkilöstön koulutuksen kansainvälisestä kehityksestä

Hoitotyön verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä. Verkoston puheenjohtajana toimii kansanedustaja Lotta Hamari (sd) ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok). Hoitotyön tutkimussäätiö toimii verkoston asiantuntijavalmistelijana.

Neuvottelukuntaan on kutsuttu keskeisimpien sidosryhmien edustajia.

Neuvottelukunnan pääasiallisia tehtäviä ovat:

Ajankohtaisista hoitosuositus- ja katsausaiheista tiedottaminen ja näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen.

Neuvottelukunnan jäsenorganisaatioiden kokoonpano 2023-2026

• Neuvottelukunnan puheenjohtaja: Elina Haavisto, professori (Tampereen yliopisto)
• Neuvottelukunnan sihteeri: Noora Puusa, nuorempi tutkija (Hotus)

Neuvottelukunta valitaan neljäksi vuodeksi ja sen kutsuu koolle Hotuksen hallitus.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Hotuksen hallituksen nimeämä henkilö ja sihteerinä Hotuksen edustaja. Neuvottelukunta kokoontuu 1–2 kertaa vuodessa.

Tieteellisen neuvoston tehtävänä on:

Toimia konsultatiivisena neuvonantajana erityisesti Hotus-hoitosuositusten valmisteluun liittyvissä tutkimusmenetelmällisissä kysymyksissä.

Tieteellisen neuvoston jäsenet 2025–2029:

• Booth Neill, FT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
• Fagerström Lisbeth, TtT, professori, Åbo Akademi, Terveystieteet
• Falkenbach Petra, TtM (terveystalous), FinCCHTA; Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue; Oulun ylipisto
• Gissler Mika, dosentti FT, VTM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto, tietoaineistot ja -tuotteet -yksikkö, tietotoiminnan kehittäminen; Region Stockholm ja Karolinska Institutet
• Härkänen Marja, TtT, dosentti, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto, Akatemiatutkija
• Joronen Katja, sh, TtT, professori, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
• Jylhä Virpi, FT, Tutkimuksen erityisasiantuntija, Hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskus, Pohjois-Savon hyvinvointialue; Tutkijatohtori, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto; Varajohtaja, The Finnish Centre for Evidence-Based Health Care: A JBI Centre of Excellence
• Kylmä Jari, FT, TtL, dosentti, professori (tenure track), Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede
• Kääriäinen Maria, professori, sv. ylihoitaja, Oulun yliopisto, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Lantta Tella, sh, TtT, dosentti (mielenterveyshoitotiede) Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
• Merikukka Marko, FT, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla)
• Mikkonen Kristina, sh, TtT, professori, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto; MRC Oulu; Department of Nursing, Midwifery and Health, Faculty of Health and Life Sciences, Northumbria University, Newcastle upon Tyne, United Kingdom
• Niela-Vilen Hannakaisa, kätilö, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
• Pölkki Tarja, sh, TtT, professori, IndFamilyNurs research group, Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta; MRC Oulu; HoVaTon puheenjohtaja
• Ruotsalainen Jani, BSc (Hons) Psychology, MSc in Psychological research methods, University of Portsmouth UK; väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopisto; projektisuunnittelija, CLUE Working Group, Helsingin yliopisto
• Suhonen Riitta, sh, TtT, professori, FEANS, MAE, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto; ylihoitaja, Varsinais-Suomen hyvinvointialue; Visiting Professor, Brunel University of London, UK
• Tuomikoski Annukka, sh, TtT, dosentti, asiantuntijaylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Voutilainen Ari, sh, FT, TtT, dosentti, tutkimuspäällikkö, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto

Hotus on mukana yhtenä asiantuntijatahona Suomen Akatemian rahoittaman PROSHADE-hankkeen vuorovaikutusverkostossa. Hankkeen tavoite on edistää kustannusvaikuttavaa, laadukasta ja jaettuun päätöksentekoon perustuvaa terveydenhuoltoa. Hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto ja Duodecim.

Lue lisää hankkeen sivuilta.

FInCCHTA:n toteuttaman hankkeen tavoitteena on lisätä kustannusvaikuttavuustiedon määrää ja tehdä tiedosta pysyvä osa terveydenhuollon kansallisia suosituksia. Lisäksi tarkoituksena on luoda yhtenäinen malli kustannusvaikuttavuustiedon integroimisesta suosituksiin sekä selvittää kansallisten laaturekistereiden hyödyntäminen suosituksien kustannus- ja/tai kustannusvaikuttavuustiedon arvioinnissa.

Hankkeessa myös selkeytetään sosiaalihuollon osalta suosituksissa käytettävää termistöä ja selvitetään sosiaalihuollon edellytykset näyttöön perustuviin suosituksiin. Tämän pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan kehittämismallit ja -pilotit.

Hotus on mukana hankkeessa yhteistyötahona ja pilotoi kustannusvaikuttavuustiedon integroimista hoitosuosituksiin.

Lue lisää hankkeesta Innokylän sivuilta.

Hotus on mukana yhtenä asiantuntijaorganisaationa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Laaturekisterit 2021–2022 projektin neuvottelukunnassa, jonka tehtävänä on mm. tukea asiantuntemuksellaan laaturekisteritoimintaa, sen kehittämistä ja arvioida laaturekisterien suunnitelmia. Projektin tavoitteena on valmistautua THL:n lakisääteisen laaturekisteritoiminnan käynnistämiseen.

Laaturekisterit ovat potilaiden saamista hoidoista ja saavutetuista hoitotuloksista muodostettuja tietokokoelmia. Laaturekistereiden avulla voidaan seurata, vertailla ja arvioida järjestelmällisesti ja luotettavasti terveydenhuollon laatua. Lue lisää THL:n sivuilta.

Oulun ammattikorkeakoulun toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin työterveyshoitajien ja työterveyslääkäreiden osaamista ja asenteita näyttöön perustuvan toiminnan osalta sekä toiminnan organisoitumista suomalaisissa työterveyshuolloissa. Aineisto kerättiin työterveyshoitajilta ja työterveyslääkäreiltä yhteistyössä ammattiliittojen ja työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa vuosina 2020–2021. Kerätyn aineiston perusteella ja aikaisempia malleja hyödyntäen rakennettiin myös käytännöllinen malli näyttöön perustuvan toiminnan organisoimiseksi työterveyshuoltoihin.

Näyttöön perustuva työterveyshuolto -kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä Hoitotyön tutkimussäätiön, Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen, Suomen Työterveyshoitajaliiton ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimushanketta rahoitti Työsuojelurahasto ja koordinoi Oulun ammattikorkeakoulu.

Hankkeesta Oamkin verkkosivuilla

Hankkeesta Työsuojelurahaston verkkosivuilla

Sähköinen päätöksentuki on sääntöpohjaista tekoälyä hyödyntävä tiedonhallinnan tukijärjestelmä, joka antaa terveydenhuollon ammattilaiselle automatisoituja ja potilaskohtaisia ohjeita sekä muistutteita ja hälytyksiä potilastietojärjestelmään syötettyjen tietojen perusteella. Hankkeessa hyödynnetään Kustannus Oy Duodecimin EBMEDS-palvelua (Evidence-Based Medicine Electronic Decision Support), joka on nykyisellään suunniteltu tukemaan erityisesti lääkäreiden työtä.

Hotuksen Hoitotyön sähköinen päätöksentuki -hankkeen kautta käynnistettiin Hotus-hoitosuositusten integrointi sähköiseen päätöksentukeen. Jatkossa suositusten integrointia toteutetaan osana Hotuksen normaalia toimintaa.

Hotus toteutti yhteistyössä Muistiliiton kanssa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittaman Muistava-hankkeen (2018–2020). Hankkeen tavoitteena oli edistää muistisairaan hyvän ja turvallisen hoidon toteutumista laatimalla muistisairaan asuinmuodon valintaa ja siihen liittyvien kysymysten puheeksi ottamista tukeva työkalu. Hankkeessa luotiin myös toimintamalli työkalun valtakunnalliseen käyttöönottoon.

Lue lisää Muistava-hankkeesta täältä.

Muistava-työkalut ja siihen liittyvät materiaalit löydät osoitteesta muistava.fi.