FinAME-asiantuntijuusmalli™ näyttöön perustuvan hoitotyön viitekehyksenä

Yksi keskeinen osa Hotuksen toimintaa on alkuajoista lähtien ollut näyttöön perustuvan hoitotyön kansallisten tukirakenteiden kehittäminen. Tätä tarkoitusta varten on yhtenäistetty näyttöön perustuvan hoitotyön käsitteistöä kansallisesti, jäsennetty hoitotyöntekijöiden monialaisia rooleja sekä tuettu yhtenäisten käytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa. Yksi näistä tukirakenteista on laajassa yhteistyössä kehitetty FinAME-asiantuntijuusmalli, joka kuvaa hoitotyön asiantuntijuutta sekä eri toimijaryhmien rooleja näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä. Malli julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 AME-mallin nimellä.

FinAME-malli – tukirakenne näyttöön perustuvaan hoitotyöhön

FinAME-asiantuntijuusmalli™ (Finnish Action Model of Expertise) on näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämiseen rakennettu viitekehys, jonka tavoitteena on jäsentää hoitotyön asiantuntijuutta sekä eri toimijaryhmien rooleja näyttöön perustuvan hoitotyön edistämisessä. Malli noudattaa rakenteeltaan JBI:n näyttöön perustuvan terveydenhuollon mallia, jossa näyttöön perustuva hoitotyön kehittäminen ymmärretään vaiheittaisena prosessina alkaen kliinisten kysymysten tunnistamisesta ja päätyen tiedon käyttöönottoon, arviointiin ja vakiinnuttamiseen. FinAME konkretisoi tätä prosessia kuvaamalla, miten tutkimustieto, kliininen osaaminen ja käytännön toiminta kytkeytyvät toisiinsa eri asiantuntijoiden toiminnassa ja yhteistyössä.

Mallin kehitys käynnistyy

Mallin kehitys on edennyt vaiheittain laajassa kansallisessa yhteistyössä. Sen perustana oli Oulun yliopistollisessa sairaalassa kehitetty hoitotyön asiantuntijuusmalli, jonka jatkokehittäminen valtakunnalliseen käyttöön käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän (2008–2011) tuella.

Malli esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 julkaistussa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelmassa (STM 2009). Mallin tavoitteena oli kuvata hoitotyön asiantuntijuuden eroja näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöönoton ja johtamisen tukena sekä yhtenäistää siihen liittyviä osaamisvaatimuksia ja koulutusta. Mallin julkaisun myötä se sai nimekseen AME-malli. Toimintaohjelmassa Hotukselle annettiin kansallinen tehtävä näyttöön perustuvien hoitotyön käytäntöjen edistämisestä, ja samalla AME-mallin ylläpito ja päivitysvastuu siirtyi Hotukselle.

AME-mallista FinAME-malliin

Malli uudistui merkittävästi vuonna 2020, kun Hotus käynnisti yhteistyössä keskeisten sidosryhmiensä kanssa AME-mallin päivityksen. Päivitystyö perustuu systemaattiseen kehittämisprosessiin, jossa hyödynnettiin kirjallisuuskatsauksia, asiantuntijatyöskentelyä ja ulkopuolista arviointia. Vuonna 2022 julkaistu päivitetty versio laajensi mallin näkökulmaa aiempaa kokonaisvaltaisemmaksi; kliinisen hoitotyön asiantuntijoiden rinnalle tuotiin selkeämmin esiin johtamisen, koulutuksen, tutkimuksen ja tiedonhallinnan asiantuntijoiden roolit. Samalla mallin rakennetta päivitettiin JBI:n Näyttöön perustuvan terveydenhuollon prosessin mukaiseksi. Päivitys toteutettiin yhteistyössä Suomen Sairaanhoitajien yhteydessä toimivan kansallisen Advanced Practice Nursing (APN) työryhmän kanssa. Kehitystyön myötä AME-malli nimettiin FinAME-asiantuntijuusmalliksi™.

FinAME-malli tuo hoitotyön asiantuntijuutta näkyväksi

FinAME-mallin keskeinen sisältö liittyy näyttöön perustuvan hoitotyön asiantuntijuuden jäsentämiseen. Mallissa asiantuntijat jaetaan kahteen toisiaan täydentävään ryhmään: kliinisen hoitotyön asiantuntijoihin sekä hoitotyön johtamisen, koulutuksen ja tutkimuksen asiantuntijoihin. Hoitotyön asiantuntijat kliinisessä hoitotyössä toimivat erilaisissa hoitotyön tehtävissä ja vastaavat näyttöön perustuvan tiedon soveltamisesta käytäntöön. Heidän koulutuksensa ja osaamisensa vaihtelee perustasosta erikoistuneeseen ja laajavastuulliseen asiantuntijuuteen, mutta kaikille yhteistä on keskeinen rooli hoitotyön toteuttamisessa, kehittämiskohteiden tunnistamisessa sekä hoidon laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa.

Johtamisen, koulutuksen ja tutkimuksen asiantuntijat puolestaan mahdollistavat näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumisen laajemmalla tasolla. Johto ohjaa strategiaa, resursointia ja organisaatiokulttuuria siten, että näyttöön perustuva toiminta on mahdollista ja systemaattista. Opettajat ja koulutusorganisaatiot vastaavat osaamisen kehittämisestä ja näyttöön perustuvan ajattelun juurruttamisesta sekä perus- että täydennyskoulutukseen. Tutkijat tuottavat uutta tutkimustietoa ja osallistuvat sen arviointiin ja kokoamiseen, kun taas tiedonhallinnan asiantuntijat varmistavat tiedon saatavuuden, rakenteistamisen ja tiedolla johtamisen edellytykset.

Hoitotyön laaja-alainen asiantuntijuus käyttöön

Kokonaisuutena FinAME-asiantuntijuusmalli tarjoaa välineen näyttöön perustuvan hoitotyön jäsentämiseen ja kehittämiseen sekä eri toimijoiden roolien selkiyttämiseen. Se tekee näkyväksi eri asiantuntijoiden vastuut näyttöön perustuvassa toiminnassa sekä tukee organisaatioita hyödyntämään asiantuntijuutta tarkoituksenmukaisesti. Mallin avulla voidaan vahvistaa hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja jatkuvaa kehittämistä varmistamalla, että tutkimustieto siirtyy suunnitelmallisesti ja tehokkaasti osaksi käytännön hoitotyötä. Tänä päivänä malli on julkaistu myös ruotsiksi ja englanniksi, joka mahdollistaa sen laajemman hyödyntämisen myös kansainvälisesti.

Tutustu FinAME-asiantuntijuusmalliin täältä: FinAME-asiantuntijuusmalli™ Hotus – Hoitotyön tutkimussäätiö sr

Lue lisää:

STM 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön: Toimintaohjelma 2009–2011. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2919-7

Tuomikoski A-M, Parisod H, Kotila J, Palomaa M, Suutarla A & Holopainen A. (2023). FinAME-asiantuntijuusmalli™ näyttöön perustuvan hoitotyön tukirakenteena. Tutkiva hoitotyö, 21(1), 20–28.