Kirjoittajina: Silja-Elisa Eskolin ja Noora Puusa – kirjoittajaesittely blogin lopussa
Meillä jokaisella on oikeus saada riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa omasta terveydentilastamme ja siihen liittyvästä hoidosta. Tämä oikeus on kirjattu myös potilaslakiin (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 5 §), joka velvoittaa terveydenhuollon ammattilaisia varmistamaan, että saamme tarvitsemamme tiedon. Käytännössä tieto voi kuitenkin jäädä puutteelliseksi monista syistä. Esimerkiksi akuutissa hoitotilanteessa emme välttämättä kykene vastaanottamaan tai käsittelemään annettua tietoa, ja toisinaan viestintä voi olla liian monimutkaista tai täynnä käsitteitä, joita emme ymmärrä. Kun emme saa vastauksia kysymyksiimme tai koemme tiedon riittämättömäksi, on luonnollista pyrkiä täydentämään ymmärrystä muilla keinoilla. Tämä voi johtaa tiedon hakemiseen esimerkiksi internetistä, jossa luotettavan ja epäluotettavan tiedon raja saattaa usein olla häilyvä.
Internetistä on löydettävissä paljon hyvää ja luotettavaa tietoa. Valitettavasti siellä piilee myös paljon sellaista tietoa ja tiedonlähteitä, joilla ei ole perusteita tai jotka pahimmassa tapauksessa perustuvat virheelliseen (misinformaatio) tai jopa tarkoituksenmukaisesti vääristeltyyn (disinformaatio) tietoon. Uudenlaisena haasteena internetistä löytyvässä tiedossa on jatkuvasti kehittyvä tekoäly, jonka tekemiä ja mahdollisesti virheellisiä tiivistelmiä ilmestyy kysymättäkin tietoa etsivän luettavaksi. Mikä siis neuvoksi?
Hotus-kansalaissuositus® – Tietoa kaikkien ulottuville
Virheellisen tai vääristellyn tiedon torjuminen alkaa siitä, että tarjoamme ihmisille helposti löydettävää, ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa. Kun näyttöön perustuva tieto on saavutettavissa selkeissä ja avoimissa kanavissa, sen löytäminen helpottuu – ja samalla vähenee riski päätyä virheellisen tai haitallisen sisällön äärelle. Tämän tavoitteen tukemiseksi on kehitetty myös Hotus-kansalaissuositus®. Kansalaissuositukset pohjautuvat Hotus-hoitosuosituksiin®. Asiantuntijoiden laatimat Hotus-hoitosuositukset kohdentuvat terveydenhuollon ammattilaisille. Kansalaissuositusten avulla voidaan entisestään parantaa hoitosuositusten saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä, kun suositusaiheen kohderyhmän kannalta keskeiset asiat on koottu helposti lähestyttävään muotoon. Jokainen selkeä ja saavutettava tietolähde on askel kohti sitä, että ihmiset tietoa etsiessään myös löytävät luotettavan tiedon äärelle. Siksi kansalaissuosituksetkin ovat vapaasti saatavilla kotisivuiltamme (hotus.fi).
Kansalaissuositukset yhdenvertaisen vuorovaikutuksen tukena
Kansalaissuositukset ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu kaikille, erityisesti heille, joita kunkin kansalaissuosituksen aihe koskettaa. Niiden avulla on mahdollista lisätä terveydenhuollon ammattilaisten sekä asiakkaiden välistä yhdenvertaisuutta, kun molemmat osapuolet voivat pysähtyä saman saavutettavan materiaalin äärelle. Näin kansalaissuositukset voivat olla omalta osaltaan turvaamassa hyvää vuorovaikutusta ammattilaisten ja asiakkaiden välillä, kun käytössä on luotettavaa materiaalia ohjauksen tueksi ja asiakas voi vapaasti palata niihin myös kohtaamisen jälkeen. Asiakkaiden tiedon karttuminen voi tukea heidän voimavaraistumistaan sekä antaa heille paremmat mahdollisuudet olla aidosti mukana kehittämässä sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Voit tutustua julkaistuihin kansalaissuosituksiin tästä: LINKKI
Hotus-blogissa kirjoittajina:
Silja-Elisa Eskolin on koulutukseltaan terveyden- ja sairaanhoitaja (AMK) sekä teologian ja terveystieteiden maisteri. Hän työskentelee Hotuksessa nuorempana tutkijana ja tekee väitöskirjatutkimustaan Turun yliopiston hoitotieteenlaitoksella voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen (Empowering Patient Education, EPE) tutkimusalaohjelmassa.
Noora Puusa on koulutukseltaan sairaanhoitaja (AMK) sekä terveystieteiden maisteri. Hän työskentelee Hotuksessa nuorempana tutkijana ja tekee väitöskirjatutkimustaan Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä, hoitotieteen tutkimusalalla.